CrossCountry-sprint eli sprinttihiihto kehitettiin nostamaan hiihdon imagoa ja muuttamaan lajia yleisöystävällisemmäksi. Sprinttihiihto on ollut mukana kansainvälisellä tasolla vuodesta jo 1997 alkaen. Lajin vaatimukset ovat hyvin erilaiset kuin normaaleilla matkoilla. Laji vaatii kilpailijalta agressiivisuutta, nopeutta, voimaa ja ennen kaikkea kylmiä hermoja. Tämä tarkoittaa sitä, että normaalimatkojen ominaisuudet eivät riitä menestymiseen sprinttimatkoilla. Matkana sprinttikisoissa on tällä hetkellä 1,5km. Tulevaisuudessa matkoja tulee lisää, sillä lajia kehitetään jatkuvasti yleisöystävällisempään suuntaan.
Sprinttihiihto arvokisalajina
Lajin ensimmäiset Suomen mestaruuskilpailut järjestettiin Keravalla helmikuussa 2000. Sprinttihiihdon ensimmäiset maailmanmestaruudet ratkottiin vuonna 2001 ja laji oli mukana virallisena lajina Salt Laken Cityn Olympialaisissa 2002. Tulevaisuudessa sprinttihiihto on mukana kaikissa arvokisoissa.
Sprinttihiihto yleisölaji
Sprinttihiihto tarjoaa yleisölle elämyksiä ja paljon nähtävää. Lyhyet matkat takaavat sen, että hiihtäjät ovat yleisön nähtävillä koko kilpailun ajan. Kilpailuja voidaan järjestää siellä, missä yleisöä on luonnostaankin paljon esimerkiksi kaupungin keskustoissa, puistoissa ja jopa jäähalleissa. Suurimmat sprinttihiihto tapahtumat ovatkin vetäneet katsomoihin yleisöä yli 100 000 henkeä. Kilpailupaikkoina ovat toimineet Euroopan suurkaupungit sekä lähinpänä esimerkkinä kaupunkikisasta Tukholman vanhankaupungin sprinttimaailmancup.
Lajin luonne synnyttää luonnostaan tiukkoja tilanteita ja taistelua. Jännitys säilyy tiiviinä hiihtäjien ja yleisön keskuudessa. Ominaista on myös dramatiikka, jolta ei voida välttyä voitoista taistellessa. Hyväkin hiihtäjä voi menettää pelinsä ennen aikojaan esim. kaatumiseen tai sauvarikkoon. Sprinttihiihdon arvostus kasvaa koko ajan ja laji tavoittaakin tällä hetkellä suurempia yleisömääriä kuin perinteinen hiihto.
Sprinttihiihtokilpailu alkaa aika-ajolla eli jokainen kilpailija hiihtää radan läpi ja ajan perusteella itse kilpailuun kelpuutetaan yleensä 16 nopeinta kilpailijaa. Aika-ajon jälkeen hiihdetään alkuerät neljän hiihtäjän ryhmässä, joista kaksi parasta kustakin erästä selviää jatkoon. Alkuerien jälkeen hiihdetään välierät, joista hävinneet joutuvat B-finaaliin ja voittajat pääsevät A-finaaliin. A-finaalin nopein pääsee tuulettamaan voittajana.
